Mangalista..... ajantasaisin ja näemmä ainoa versio...

*-merkityt sarjat ovat kokonaisia tai oneshotteja

Enkunkieliset

 VIZ MEDIA

Hikaru no Go 1-5
My Hero Academia 1-20
Hunter X Hunter 1
Jujutsu Kaisen 0-3
YuYu Hakusho 1-4
Blue Box 1-2
All you need is kill 1-2*
Chainsaw Man 1-5
Dandadan 1
Mission; Yozakura Family 1-5
Kaiju no. 8  1
Tista 1-2*
Seraph of the End; Vampire Reign 1
Death Note 1-12*
Twin Star Exorcists 1 
Bleach 1
Dragon Ball 1
Gin Tama 1-23
Bakuman 1
Jojo's Bizarre Adventure; Phantom Blood pt. 1
Black Clover 1
Demon slayer; Kimetsu no yaiba 1-3
Demon Slayer; Kimetsu no Yaiba; Stories of Water and Flame*
Promised Neverland 1-20*
Blade of the moon princess 1
Spy X Family 1-3
Ayashimon 1
Akane-banashi 1-5
Kaguya-sama; Love is war 1-3
Astra Lost in Space 1
Slam Dunk 1
Ghost-reaper Girl 1
Marriage Toxin 1
Food Wars; Shokugeki no Soma 1
Toriko 1
Naruto 1-8
Nura; Rise of The Yokai Clan 1-25*
Barrage 1-2*
Rurouni Kenshin 1
Zombie Powder 1

Dogs; Bullets & Carnage 0-7
 Tokyo Ghoul 1  
Call of the night 1-3
Boy's Abyss 1
Goodbye, Eri *
20th Century Boys 1-3
The Way of the House husband  1
Terra Formars 1
Hell's Paradise; Jigokuraku 1-13*
Jormungand 1-7
Battle Angel Alita 1
Komi can't communicate 1
Dorohedoro 1
Black Lagoon 1
Gangsta 1
Dark Gathering 1
Snow white with the red hair 1
Yona of the Dawn 1-7
Crying Freeman 1
Vagabond 1-15
Neon Genesis Evangelion 1-3
Golden Kamuy 1-7
Saikano 1-3
Zom100; Bucket list of the Dead 1
Train_Man 1-3*
Frieren; Beyond journey's end 1-7
Mermaid Saga Omnibus 1, osat 1-2

DARK HORSE

Ghost-Talker's Daydream 1
Lone wolf and Cub 1-10
Fate Zero 1-3
The New Lone wolf and Cub 1
3X3 Eyes 1
Ohikkoshi *
Blade of the Immortal 1-21
Emerald *
Drifters 1
Hellsing 1
King of Wolves*
Berserk Deluxe edition 1 (1-3)
Eden; It's an endless World 1-4
Tanpenshu 1-2 *
Samurai Executioner 1-5
Path of the Assassin 1-3



TOKYOPOP, VERTICAL & SEVEN SEAS

Ai yori aoshi 1-2
Saiyuki 1-3
Peace Maker 1-5 *
Battle Royale 1
Fate/Stay Night 1
Love in hell 1
Love Hina 1
Sengoku Youko 1
Great Teacher Onizuka 1-4 
To the Abandoned Sacred Beasts 1
Immortal Hounds 1-2
GTO; Shonan 14 Days 1
Franken Fran 1-2
Dance in the vampire bund 1
Plus-sized Elf 1
Imperfect girl 1
Mushoku Tensei 1
Yuuna and the Haunted Hot Springs 1
A Certain Scientific Railgun 1-9     
ToraDora 1 
Bakemonogatari 1 
Haganai 1

KODANSHA & DEL REY

Frau Faust 1
My Little Monster 1-4
UQ Holder 1
Magus of the Library 1
Die Wergelder Omnibus 1-3, osat 1-6
Parasyte 1
Wave, listen to me 1
Land of the Lustrous 1
Mushishi 1-3
AirGear 1-5
Heroic Legend of Arslan 1-2
Genshiken 1-9*
Genshiken 2nd Season 1
Gleipnir 1
Fire Force 1
Blue wolves of Mibu 1
Sweetness and Lightning 1-2
Island in a puddle 1
Fate Grand Order; Mortalis stella 1
Shikimori's not just a cutie 1-3   

YEN PRESS & MUUT

Higurashi; When They Cry 1-2  (Onikakushi-hen)
Murcielago 1
Shibuya goldfish 1-2
Apothecary diaries 1-5
Summertime Rendering 1
Eureka Seven 1-6*
Umineko; When they Cry - Legend of the Golden witch 1-2
The Case study of Vanitas 1
Highschool of the Dead 1-3
Lunar Legend Tsukihime 1-6
Inside Mari 1
Fate Grand Order; Chaldea Scrapbook*
March comes in like a lion 1
Daemons of the shadow realm 1
Heavenly Delusion 1-3
My Dress-up Darling 1 
Oshi no Ko 1-5

 

Japaninkieliset  


SHUEISHA

Beelzebub 1-5
Dr. Stone 1
Assassination Classroom 1-3
Promised Neverland 1
Hinomaru zumou 1
Level E 1
Medaka Box 1
Kuroko no Basket 1-3
OnePunch Man 1-5
Kingdom 1


SQUARE ENIX & MUUT


Emiya-san chi no Kyou no Gohan 1
Chiruran; Shinsengumi Requiem 1
Hakumei to Mikochi 1
Made in Abyss 1-2
Koe no Katachi 1-2
Ghost and Witch 1
Fate/Type Redline; Teito Seihai Kitan 1
Fate/ Apocrypha 1
Maiko sanchi no Makanai-san 1
Subete no jinrui wo hakaisuru, sorera wa saisei dekinai 1
Goth 1

Suomeksi...

SANGATSU MANGA & MUUT

Poissa 1-2
Yotsuba&! 1-15
Titaanien sota 1-2
Bird Ihmemaassa 1-3
Mirai Nikki 1
Solut Työssä 1
Patriootti Moriarty 1
Velhon Morsian 1-19
Aron Morsiamet 1-14
Emma 1
Tarkastaja Akane Tsunemori 1-6* 

ARTBOOKIT JA GUIDET YMS.

FMA artbook
Fate Stay Night Illustrations
Blade of the Immortal artbook

Tarkistettu 16.4.2024 557 mangaa.

Collection-hengessä toteutettu ja innovatiivinen tapa arvostella niukkasanaisesti useampi animesarja kerralla

Eli.... sen sijaan että väkertäisin puolta Raamattua jostain yhdestä sarjasta, niin laittelen tähän muutamat ne sarjat, jotka olen viime kuukausina katsonut. En nyt kaikkia, mutta osan. En edes välttämättä parhaita, vaan mielenkiintoisimmat ja erikoisimmat. Päivittelen sitten ajan mittaan...

To Aru Majutsu no Indexin molemmat kaudet ja To Aru Kagaku No Railgunin eka seasoni

Kazuma Kamachin light-novelleihin perustuva tieteis-seikkailu lähitulevaisuuden(?) huipputeknologisesta kaupungista, jossa elää parapsyykkisiä kykyjä omaavia nuoria ja aikuisia. Pääosin kaupunkia kansoittavat kuitenkin eri kouluja käyvät nuoret, josta tuleekin kaupungin nimi, Academy City. Touma Kamijo on pienen ongelmatapauksen maineessa oleva rehellinen kundi, joka on Level 0, eli kyvytön. Paitsi että hänen oikea kätensä on Imagine Breaker, jolla hän voi koskettamalla peruuttaa ja torjua kaiken yliluonnollisen. Myös sen hyvän onnen, jota me kaikki olemme oman annoksemme Jumalalta saaneet. Toisin sanoen kaveri on todella epäonninen. Sitten nunnapukuinen tytöntyllerö Index pelmahtaa Touman luokse maha kurnien ja päänsä sisään ahdettuna 103 tuhatta maagista kirjaa taikoineen ja tietoineen. Se niistä rauhallisista päivistä...

Jos mennään ihan perimmäisten totuuksien äärelle, Indexissä on kyse ikivanhasta uskonnon ja tieteen kiistasta, jossa tällä kertaa psyykikot, eli suurin osa päähenkilöistä ja hyviksistä, vastaavat tiedettä ja taikuutta käyttää Katolisen kirkon usein fanaattiset käskyläiset. Misaka Mikotoon, joka on siis yksi päähahmoista, ja tieteelliseen puoleen keskittyvä spinoff Kagaku no Railgun kannataa katsoa Indexin kausien jälkeen...

Komedia on vähän väkisin yritettyä tissi-ja väärinkäsityshuumoria, mutta hahmot, toiminta ja juoni nostavat silti sarjan henk. koht. suosikkeihini. Suosittelen kaikille varauksetta, piti scifistä tai ei.

 

Kanon(2006)

Key'n visual novelleihin perustuva romanttinen draama, jossa on myös tragedian sävyjä. Kyoto Animationin suuria kultaisia klassikoita, jossa Yuichi Aizawa palaa 7 vuoden jälkeen talviseen kaupunkiin asumaan tätinsä ja serkkunsa Nayukin luokse. Yuichi vietti lapsena kesiän ja muita lomiaan tätinsä luona ahkerasti, mutta tuo aika on lähinnä utuista yksittäisten muistojen ja välähdysten massaa. Yuichi törmää koulussaan ja kaupungilla useampaan erilaiseen naispersoonaan, kuten Clannadia katsoneille on hyvin tuttua, ja 24 jakson aikana tutustutaan heistä viiteen, joista yksi on kettuhenki, toinen on kroonisesti sairas highschool dropout-tapaus ja yksi on yöllä koulun käytävillä näkymättömiä demoneita niittävä oppilaskunnan silmätikku.

Yuichin hahmo on kuin kirjoitettu Tomokazu Sugitan ääntä varten ja kuten Clannadissa Tomoyakin, niin Yuichi toimii sarjassa kieroa huumoriaan hyväksikäyttäen palkattomana tsukkomina. Itse sarja on hellyttävän moe ja ajoittain Ayun ansiosta hyvinkin "uguu", mutta sitten on niitä hetkiä kun kurkkua kuristaa ja silmien takana polttelee. Draama ei ole ylilyötyä, mutta sitäkin aidompaa ja epäreilumpaa Yuichille. Kaveri tekee kaikkensa muiden hyväksi ja saa silti moneen otteeseen sarjan aikana ämpärillisen lämmintä paskaa paidankauluksesta sisään.

Yksi kauneimmista KyoAnin sarjoista, vaikkakin visuaalisesti vähän tutusta muotista nakuteltu. Painotan tässä että arvosteluntynkä koskee vuoden 2006 versiota. 4 vuotta vanhempi versio on kuin se elokuvasarjan viides osa, joka pilasi edellistenkin osien maineen ja olisi pitänyt jättää käsikirjottajan luonnospöydälle.

Myself; Yourself

Jos ei olisi kaveri silleen ihan yllättäen puun takaa suositellut tätä Playstation 2sen peliin perustuvaa kouludraamaa, olisi jäänyt väliin.koska en ollut aikaisemmin koskaan kuullutkaan tästä. Vuodelta 2007 oleva 13-jaksoinen tarina yllätti kyllä positiivisesti.

Sana on hintelä kundi, joka muuttaa uneliaaseen Sakuranomorin kaupunkiin takaisin muutettuaan ensin viideksi vuodeksi muualle lapsena. Sana aloittaa lukion ja törmää vanhoihin kavereihinsa, joiden kanssa tuli muksuna melskattua ja joiden kanssa erottiin kyyneleiden, kakun ja lahjojen kera. Kaksoset Shusuke ja Shuri, sekä Tomoko Kanedan äänellä kimittävä isotissinen kömpelys ja kotitalousihme Aoi ottavat Sanan vastaan ilolla, mutta Nanakan kanssa alku on vähän kivisempi. Sana sopeutuu nopeasti takaisin vanhaan kotikaupunkiinsa ja lukioon,mutta samalla huomaa että moni asia on muuttunut viidessä vuodessa eikä suinkaan kaikki siitä ole hyvää.

Myself;Yourself on jännä sarja. Ensimmäiset 6 jaksoa on keskinkertaisuuden ja kevyen kliseisyyden aalloilla poukkoilevaa massaviihdettä,mutta sitten draama, ja jännityskin, alkavat hiipiä kuvaan ja lopputulos on melko huikea. Animaatio on hajutonta ja mautonta, mutta ei suinkaan rumaa. Eipä vain pistä silmään. Aoi on viisikon ainoa, jota henkilökohtaiset ongelmat ja ympärillä hajoava idylli eivät tunnu koskettavan sen enempää kun mitä nyt sivusta tulee katseltua ja huulia mutristeltua.

Mukaan hiipii yllättäen Higurashi-henkisiä elementtejä loppupään jaksoissa ja sarja ei saa mitään mahtavan onnellista loppua. Tokihan siinä viimeisillä minuteilla hymyillään ja säästyttiin kuolemilta, paitsi menneisyyden muistoissa, mutta olisi se voinut mukavemminkin loppua. Sääli, että suurelta yleisöltä tuntuu tämäkin jääneen mainstream-massan halpaviihteen valtameren pohjamutiin piiloon...

On sarjassa kundejakin, mutta eihän niitä kuviin tunnuta päästettävän...

Maailma tuolla jossain - Minä ja Touhou Project

Kuinka moni tietää Touhoun? No....rohkeesti vaan räpylöitä pystyyn! Siellä nous pari....hyyyyvä.

Miten tämän nyt tiivistäisi ingressinomaisesti tuhlaamatta liikaa superlatiiveja? Junya "ZUN" Satoon luoma danmaku-shooter pelisarja on elänyt omaa elämäänsä jo vuosikausien ajan. Toki suuri osa fanikannasta tuntee pelit, mutta silti on porukkaa, jotka tietävät originaalit pelit vain etäisesti, keskittyen enemmän mittaamattoman laajaan fandomiin. Tämä fandom onkin sitten aivan oma lukunsa monessa mielessä. On musiikkia, mangaa, animepätkiä, musiikkivideoita ja kirjoitettua fanifiktiota.

Otetaan esimerkkinä musiikki. Touhou Projectissa on n. 150 hahmoa. Jokaisella hahmolla on oma musiikkinsa heidän pelmahtaessaan kentälle tulittamaan pelaajaa pienen dialogin jälkeen. Tällä hahmolla saattaa olla kaksikin tunnuskappaletta. Jokaisella kuviteltavissa olevalla musiikkityylillä on YouTubessa hahmon kipaleesta jokin remixi. On hevistä hiphoppiin ja jazzista tranceen. On instrumentaaleja ja laulettuja. Samasta kappaleesta saattaa olla heavymetal-versio muutamaltakin eri bändiltä. Kuvittele tämä määrä ja laske se pelihahmojen määrällä ja pyöristä se ylemmäs lähimpään viiteen tuhanteen. Olet lähellä...

Touhou-manga on musiikin ohella suosituin osuus fandomista. Muutaman Zunin hyväksymän ja lehdessä ilmestyneen minisarjan lisäksi on olemassa doujinshien suuri ja syvä valtameri. On parodiaa 4koma-formaatissa, vakavia ja traagisiakin tarinoita hahmoista ja heidän menneisyydestään. Löytyy simppeliä slice of life-tarinointia ja yuria. Mitäs muutakaan voi keksiä, kun hahmoista miehiä on vain yksi ja kaksi muuta urosta ovat yksi pilvi ja kilpikonna. Touhou-aiheinen yuri käsittää myös lajityypit draamasta ja käsien pitelyistä verannalla aina aikuisille tehtyihin futanari-raiskauksiin, jossa toinen osapuoli kasvattaa itselleen vehkeet ja tekee temput toiselle. Sillä puolella onkin sitten tarjonnassa varaa. Sidontaa, futanaria(siis hermafrodiitteja, ellei joku jo tiennyt), puhdasta naistenvälistä seksiä, fetissejä ja alistusta ja pikkutuhmaa komediaakin.

Pelit itsessään ovat tuhottoman vaikeita. Mielipidettäni toki värittää muutama ragequit, jotka syntyivät peleistä helpointa osaa pelatessa helpoimmalla ja kuoltuani surkeasti loppuvastuksessa tuhlaten viimeisenkin lisäelämän. Ohjaat siis hahmoa, joka liikkuu ruudun alareunassa ylhäältä kuvattuna ja räiskii vihollisia luodeilla, jotka sitten räiskivät alati kohoavan vaikeustason säännöin takaisin. Itse kenttäpomot ja välivastukset tekevät pelin hullun vaikeaksi. Luodit tulevat päin muodostelmissa, joiden pikkuruisista aukoista pitäisi pystyä sniikkailemaan karkuun, koska tämä ei ole Crash Bandicoot ja iskuilta pelastava heimonaamio, joka antaa suojaa yhdeltä iskulta. Kertaosuma siirtää pelaajan toiseen hiippakuntaan.  Nuo alla olevan kuvan punaiset tähdet ovat kuitenkin elämiä, joiden huvettua peli tarjoaa mahdollisuutta käyttää yhden noin kolmesta lisälaiffistasi. Maata ei kuollessa aloiteta alusta, mutta kun lisälaiffit on mennyt.....voi voi. Vaikeusasteen kohotessa nopeuskin kasvaa ja bullet-patternit saavat entistäkin surrealistisempia muotoja. Jotta kukaan gamer-nörtti ei pääse tuhahtelemaan ja nostelemaan rillejään koppavasti nenänvartta ylöspäin rehvastellen pelattuaan vaikeampiakin pelejä, laitan alas esimerkin normaalitaistelusta pomoa vastaan.

Itkettääkö? Pitäisi ainakin.

Pelin tarina on simppeli. Aikanaan maailmassa vaelsivat rinnakkain ihmiset niin peikkojen, yookaiden, haamujen , tengujen ja muiden olentojen kanssa. Rauha järkkyi ja Hakurei-suvun papittaret ovat siitä lähtien suojelleet taikakeinoin suljettua rajaa meidän maailmamme ja Gensokyon välillä. Gensokyon olennot ja henget aiheuttavat kuitenkin alinomaan ongelmia, joita päähahmomme Reimu Hakurei, tuo laiska ja pikkuruisen rahanahne temppelineito, saa ratkoa väkivalloin. Tästä esimerkkinäpelisarjan seitsemännen osan, Perfect Cherry Blossomin, tarina. Reimu parin kaverinsa kanssa kiroaa venähtänyttä talvea ja lähtee etsimään syyllistä, koska tietää entuudestaan muutaman tällaiseen kykenevän tyypin Gensokyon puolelta. Syyllinen on tuonpuoleisen haamuprinsessa Yuyuko Saigyouji, joka keräsi kevättä saadakseen yookai-puunsa, Saigyou Ayakashin, puhkeamaan kirsikankukkaan ja nauttiakseen myöhemmin sakura-juhlasta.

Kuten tuossa tuli mainittua, muutamaa ihmistä lukuunottamatta kaikki hahmot ovat tosiaan jonkinlaisia yookaita, demoneita tai henkiä. Tai keijuja. Tai jumalia. Zunin itse piirtämät hahmot, niin useasti ja aiheestakin haukutulla piirrostaidollaan, ovat lähestulkoon kaikki nuoria tyttöjä....ainakin ulkonäöltään. Suwako Moriya, maan ja vuorien jumala, on vähintään 2500 vuotias ja näyttää silti kuudesluokkalaiselta tytöntylleröltä. Iso osa Gensokyon värikkäästä sakista näyttää korkeintaan 20-vuotiaalta, mutta todelliseen ikään lisätään vähintään yksi nolla perään. Ja koska nimen sekä ulkonäön perusteella erottelu on tylsää, on joka hahmolla jokin kyky. Kanako on sateen ja tuulen jumala, kuujänis Reisen manipuloi hulluutta(ja sanoo epäsuorasti viitaten ajaneensa kuussa kävelleen Armstrongin hulluksi.). Vampyyri Remilia Scarlet hallitsee kohtaloa ja edellämainittu Yuyuko manipuloi ja hallitsee kuolemaa sekä kuolleita henkiä.

Oma fanitukseni on hiipinyt luokse hiljaa. Nelisen vuotta takaperin lukiokaveri tuli vastaan ja alkoi muun lätinän jälken puhumaan Touhousta. Mitään en ymmärtänyt, mutta puhe jatkui muutaman vuoden. Nykyään mp3-soittimeni sisältö on 60 prossasesti Touhou-remixien valloittama. Pelaan joskus Perfect Cherry Blossomia, mutta harvoin. Touhou-folderini, on kooltaan n. 7,7 Gt, josta yli 6 gigaa on niin kokonaisia sarjoja mangaa kuin doukkareitakin. Kolmasosan verran tuosta on yuria. Kaikenlaista. Ja yksi giga ja vähän päälleon sitten tuo yli 8000 kuvan kokoelma Touhou-kuvataidetta. Tunnen suuren osan hahmoista ainakin jotenkin ja erittäin mielelläni opin lisää.

Alla Scarlet Devil Mansionin, vampyyrikartanon, pääsisäkkö ja ihminen Sakuya Izayoi. Sakuya pysäyttää taskukellollaan ajan ja hyvin diobrandomaisesti viskelee veitsiä onnetonta piruparkaa päin kun aika seisoo paikallaan.

Touhou Projectiin voi tutustua helpoiten Wikipediassa, ja niitä doujinsheja saa parhaiten täältä ja tästä. 
Touhou.fi on suomalainen keskustelufoorumi kotimaisille pelisarjan faneille. Ja go'n pelaajille tuttu KGS-nettiserveri pitää sisällään Touhou-faneille oman huoneensa, Hakurei Shrinen. Keskustelu on pitkälti englanniksi.

Maoyuu Maou Yuushan arvostelu ekan jakson perusteella

"Maoyuu Maou Yuushan" eka jakso täl kertaa syynissä. Juoni on tos siis kertomus pitkästä sodasta ihmisten ja demonien välillä, jota ei saa kaikesta tappamisesta ja hirmuteoista huolimatta lopettaa. Muutoin ihmisten ruokavarat ja viljelysmaat loppuisivat tyystiin ja ihmiskunta kuolisi. Sangen omaperäisesti nimetty päähenkilömme, Sankari, tarpoo miekka tanassa aivan yhtä geneerisesti nimetyn Paholaiskuninkaan luokse verikekkerit mielessään. Saatuaan tietää asioiden laidan, hän vastentahtoisesti antaa itsensä Paholaiskunkulle, joka on siis syötävän kaunis ja muodokas neitonen, ja kuningas antaa itsensä sieluaan ja ruumistaan myöten Sankarille. Matka maailman ääriin voi alkaa...

Todella korkea tuotantolaatu, joka näkyy niin piirrosjäljessä kun animaatiossa ja musiikissakin. Seiyuu-kastissa on liuta isoja nimiä kuten Jun Fukuyama, Ami Koshimizu ja Hiroshi Kamiya. Tähän asti ainakin paremmin esitelty pääpari on miellyttävää katseltavaa ja vaihtelua ainaiseen Tollo ja Tsundere-muottiin. Hahmoista on helppo pitää ja huumoria on sopivasti ja se on mukavan viatonta tilannekomiikkaa sortumatta sarjan teemaan sopimattomiin chibi-pelleilyihin. Juoniasetelma on mielenkiintoinen ja tarinasta saisi helposti aikaan kahden courin mittaisen sarjan ja sen laatu ei pituudesta notkahtaisi piiruakaan. Ekan episoodin perusteella....... 

 

 

 

4,9/5

Uutta matskua pitkään aikaan ja vuorossa arvostelu.

Ja sitten pieni debriefing Nekomonogatari Kuron 4 jakson kattomisen jälkeen; 

Visuaalisesti yhtä kaunis kuin hämmentäväkin ja dialogi etenee välillä ihan mieletöntä tahtia. Japaninkielen taidoillani tajusin ehkä 40 % kaikesta, johtuen juuri tuosta hyvin kirjallisesta kielestä, joka taas juontaa juurensa Nisioisinin light novelleista johon tuokin sarja perustuu.

 Verta ja väkivaltaa ei määrällisesti ole paljoa, mutta ne pari kohtaa kun sitä on, niin sitä sitten roiskuu seinille ja kattoon asti ihan urakalla. Huumori perustuu japaninkielen äärimmäisen monimutkaisiin väännöksiin ja sanaleikkeihin ja viittauksiin. Nämä viittaukset vaihtelevat 70-luvun poikamangojen piirrostyyleistä tän päivän otakujen sanaston käyttöön(sarja alkaa kun Tsukihi yrittää listiä Koyomin survasemalla sorkkaraudan toinen pää tyynystä läpi ja sen perään virnistellen kutsuu itseään yandereksi). 

 Ruudussa välähtelee muutaman sekunnin välein jollain satunnaisella väritaustalla rivi kanjeja ja katakanoja, joita on aikaa lukea ehkä 2/3 sekuntia. Hanekawa Tsubasan tarinan ehti kertoa hyvin 4 jaksossa, kun pari jaksoista oli muutaman minsan tavallista pidempiä ja mitään alku- tai loppuanimaatiota ei näissä jaksoissa käytetty. Käteen ei jänyt mitään suurta tunnetta tai dystopiaa,silllä nuo 4 jaksoa oli nopeammin ohi kuin tuohon sarjaan ehti tottuakaan. Kriittisenä katsojana ja Nisioisinin aivoituksia suuresti arvostavana myönnän kuiteskin arvosanan.... *rummunpäristyksiä ja pulssien kiihtymistä.......................

 

 4,7/5

Mangan saatavuus, osa 2: Kirjastot

Jos oikein haluaa sniiduilla mangansa suhteen ja säästellä rahojaan, se on mahdollista ihan laillisin keinoin. Eli netin mangaskannauksia en nyt laske tähän messiin.  Sillä yli 7 vuotta ennen Suomen virallista Mangabuumia sitä kamaa sai jo isoimmista kirjastoista. Ja nykyisin voi laskea parhaimmassa tapauksessa parisen viikkoa suomi-Bleachin ilmestymisestä kauppaan siihen että sen saa käsiinsä maksamalla vaan 50 snt varausmaksua(ja tuskin sitäkään jos olet all 18 v. tai aineisto on lastenosaston tavaraa.). Niiiin....ja keskityn nyt tässä lähinnä oman kotiseutuni eli Helsingin, Espoon ja Vantaan valikoimiin. Muusta Suomesta en niin tiiä...

 Koko hommahan tavallaan lähtee hankintaehdotuksesta. Joku haluaa jotain mangaa mitä ei vielä ole, tai sit sitä on sillai hullusti osa 7 jossain Espoon sivukirjastossa. Ehdotus menee kaupungin omalle Hankinta- ja luettelointitoimistolle. Siellä sitten aikanaan väsätään listat, joissa on hyväksyttyjä ehdotuksia, jo kirjastoissa olevien mangojen jatko-osia sekä jotain ihan uutta mangaa. Kaikki listat laitetaan joskus loppuviikosta kirjastojen sisäiseen verkkoon, josta ne avataan ja tehdään hankinnat. Ainahan ei tietenkään mangalistaa ole ja joskus se on surkean lyhyt. Olenpa nähnyt listan mangoista, joista on kamala varausjono ja vähän kappaleita. Tällä tavalla kirjasto, jolla kyseisen listan mangoja ei vielä ole, voi helpottaa jonon kulkemista ottamalla mangasta oman kappaleensa kierrätettäväksi kädestä toiseen.

Itse valikoima taas on hioutunut pk-seudulla todella kunnioitusta herättäväksi. Harrastajia on päässyt ja/tai päästetty kirjastoihin ajamaan kaltaistensa asiaa. Sen huomaakin siitä, että näitä henkilöitä työllistävät kirjastot loistavat usein juuri laajalla mangavalikoimallaan. Ja eihän sitä tarvitse täysi otaku olla!! Riittää kun tietää jotain. Monesti sarjakuvaosastoa pyörittää näissä kirjastoissa yksi tyyppi, joka kutakuinkin muistaa tilaamansa mangat ja on lukenutkin sen verran että kykenee olemaan valitsematta lastenosastolle K18-merkittyä yaoita tai  hyllyyn sellaista sarjaa osa 10 jota ei ole siellä ensimmäistäkään. En nyt ala kaikkia tässä luettelemaan, mutta tässä muutamia helmiä pk-seudun mangavalikoimasta englanniksi: Bride's story, 20th Century Boys, Nura: Rise of the Yokai Clan, Hetalia, Toradora, Library Wars ja Blue Exorcist. Ja on sitä mangaa suomijulkaisujen lisäks myös ruotsiksi, saksaksi, kiinaksi, venäjäksi ja tietenkin japaniksi.Japaniksi on iahn kivasti etenkin Pasilassa ja Espoon isommissa kirjastoissa.

Entä muu Suomi? No tässä pätee taas korostettuna sama sääntö ku ostettavan mangan kanssa. Mitä ylemmäs lähdet kohti Suomineidon käsivartta, sitä pienempi mahdollisuus on löytää paikallisesta kirjastosta edes suomeksi mitään Dragon Ballia kummempaa. Ja länteen kun läksit, kirjastojen lastenpuolella voi olla ruotsiksi vaikka mitä Nanaa ja XXXHolicia mutta suomeksi vain yksi kuppainen Naruto. Mutta siellä on kirjastovirkailijoiilla paremmat mahdollisuudet mennä itse kauppaan ostamaan yaoit ja muut enkkumangat ja ottaa sitten summa kirjaston kassasta. Hesassa ei tämä onnistu, koska hankinta on täysin ohjattua ja säännösteltyä.

Pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteinen Helmet-aineistojärjestelmä on siitä hyvä, että voit rajata aineistoa genren(jos tiedät oikean hakusanan), kirjaston ja kielen mukaan niin että voit vaikka katsoa mitä enkunkielistä mangaa Tikkurilassa on hyllyssä sillä hetkellä. Tai hakea listan kaikista hankituista kauhusarjoista. Uutuudet näkyvät listoina parin viikon välein ja jos et jaksa kärppänä tähyillä kaikkien mangojen listaa tasaisin väliajoin uutuuksien toivossa, voit tsekata listalta perin viikon aikana hankitutu uutuus-sarjakuvat. Ja toiveitahan otetaan aina ilolla vastaan. Jos siis koet tunteneesi suurta vääryyttä kun Hiroaki Samuran "Ohikkoshia" ei löydy lähikirjastostasi, tee hakutoive ja voit ehkä sada sen kouraasi parinkin kuukauden sijaan. Tai alle tunnissa rikkomalla systerisi säästöpussin ja repimällä vaaditut 13 euroa Fantasiapelien kappaletta varten. Tätä keinoa en kuitenkaan uskalla suositella...

Panties, more panties and a closetful of very lousy humor.....toisin sanoen, romanttisten komedioiden menestys Shonen Jumpissa.

Shonen Jumpin toimituksessa, Tokion mulle tuntemattomassa kaupunginosassa, varmaan ollaan lyöty ivallisia vetoja Yasuhiro Kanon juuri äskettäin alkaneen romanttisen komedian, "Kagami no kuni no Harisugawan" menestyksestä lehdessä. Ivallisuuteen on syy, sillä 2000-luvulla romanttiset komediat ovat menestyneet aika huonosti. Niitä on lopetettu kesken ja vielä suhteellisen varhaisessa vaiheessa sarjaa. Joko niitä on nähty jo aivan tarpeeksi tai se iänikuinen "Oho! Upsis! Poika menee varattuun kylpyhuoneeseen ja näkee tytön tissit! Turpaanveto. "Hentai! Baka!! Omae nanka kirai!!" " Ei naurata. Ekat 25 kertaa vielä hymähdytti, sitten alkoi ottaa päähän ja nyt meinaa jo alkaa itkemään kun jok'ikinen ecchi-komedia kierrättää samoja vitsejä. Niin, pojat. Kyllä niillä tytöillä on pikkupöksyjä sekä rintaliivejä! Ei tarvi joka kerta saada jotain kohtausta niitä näkiessään...

   On Jumpissa muutama sarja ihan menestynytkin. Tai ainakaan niitä ei ole lopetettu kesken. Osa niistä pääsi ihan Vizin julkaisulinjalle asti. Pretty face, Ichigo 100%, I's ja.....no, lasketaan nyt mukaan Rosario+Vampirekin, kun on niin samoilla linjoilla noiden toisten kanssa. Totaalinen floppaus taas on seurannut paria lajityypille omistautunutta piirtäjää jo kertaalleen. aiemmin mainitun yasuhiro kanon taikakouluun sijoittuva MxO lopetettiin, kun sarjan sijoitus Jumpin viikottaisessa äänestyksessä oli kuukausia häntäpäässä, sille annettiin revolveri kouraan ja kuutisen viikkoa aikaa pamauttaa loppu koko hommalle. muutamassa viikossa sitten piti kutoa yhteen juonen langanpäät ja keksiä järkevähkö loppu. Jos käsky tuli keskellä pitkää tarinakaarta, paskempi tuuri. Kentaro Yabukin kaksi sarjaa sai teloitustuomion samasta syystä. Animeksi asti päässyt outo pervoilukomedia ufotytöstä, To-Love-Ru. Se kai sai paljonkin ääniä, mutta menetti suosionsa. Ja loppuvuodesta 2009 alkanut Anedoki oli luvattoman kauniisti piirretty, mutta loppui puolisen vuotta alkamisensa jälkeen. 4 kirjaa ehti tulla ulos.

   Kaipa se on myönnettävä, että romanttiset komediat ilman häivähdystäkään toiminnasta, tappeluista tai seikkailusta ei enää pure Japanin nuorisoon. Toivon kuitenkin Kagami no kunin menestyvän paremmin, koska simppelisti pidän siitä. Vielä. 2 lukua takana. Edessä voi olla pohjattoman skeidan suo tai nokkelasti kirjoitetun komedian taivas. Pretty Face ei kuulunut suosikkeihini Kanolta, vaikka sarjan hullu huumori ja räjähtelevä taide vakuuttivatkin meikäläisen.